everything is gonna be allright

Tänään huomasin että ei kaikki oikeesti ookkaan niin kamalan huonosti kun miusta aina tuntuu. Liian usein stressaan aina tulevaa, miten järjestän esimerkiks huomiset aikataulut että kerkeen tehä kaiken tarvittavan, mitä teen toisin että kerkeisin viettää paljon aikaa sekä Eksun, että ystävien kanssa, ja tottakai myös perheen kanssa. Miten saan autettua iskää kodin remontin eteenpäinviemiseksi, pitäiskö miun olla vahtimassa pienempiä sisaruksia. Tänään tavallaan "valaistuin" että ei kaikki oo oikeesti niin kamalan pinnallista. Kyllä mulla oikeesti on kaikkeen aikaa, ja asiat aina järjestyy. Tänään istuskeltiin kaverin kanssa ulkona, juteltiin ja yhtäkkiä tajusin että kaikki on oikeesti tosi hyvin. Sain (vihdoinkin) järkättyä itelleni kesätyön kahdeksi viikoksi, tosin vasta loppukesäksi mutta kuitenkin, sen lisäksi pääsen haluamilleni festareille enskuussa, ja Eksunkin kanssa sujuu. Sovin iskän kanssa vähän töitä huomiselle päivälle, ja toivottavasti miun vaiva jotenkin palkitaan! Kerrankin voin van todeta, että "Ella, siulla on oikeesti kaikki tosi hienosti!"

Sori tällänen alotusavautuminen, mutta oon oikeesti tosi ilonen kun tajusin tälläsen ihan itse omassa päässäni!
Kuitenkin tän päivän Eksuohjelmassa oli pienenlaista esteiden pomppimista. Kasasin kentälle kolme kavalettia ympyrän kaarelle innarivälein, ja sen lisäksi jumppasarjan niin että; pysty - 1 laukka - pysty - 3 laukkaa - ristikko (siis sellanen niinkun iso ristikko, älkää ajatelko mitään pientä 30 senttiä korkeaa kavalettia, sillon tää järjestys kuulostaa tosi typerältä). No, anyway, Veera oli taas kerran miun seurana, ja hän hoiti Eksun valmiiks laittamisen silläaikaa kun mie tein tallihommia. Veera myöskin käveli alkukäynnit, ja meni raviakin itsekseen! Oon tavallaan ylpeä itsestäni, viime talvena Veera hädintuskin uskalti koskea hevoseen ;)

Jeps, kun Veera suostui tulemaan alas ponin selästä, mie kiipesin selkään, menin alkuverkat ja rupesin hyppäämään verkkaamalla ekaks kavalettitehtävällä ja sitten jumppasarjalla. Alkuun Eksu tuntu aika tahmeelta ja se ei oikeen millään meinannu "käynnistyä". Kuitenkin kun se tajus että ei tässä mitään pikku maahankaivettuja esteitä loikita, niin se koki ihme reipastumisen. Hyppäsin jumppasarjaa muutamia kertoja alkuun niin että esteet oli vaan 50-70cm korkeita, mutta loppuun nostin ristikon 90cm pystyksi, ja poni hyppäs hienosti. Tänään kaikki suju aikalailla ongelmitta, joten miun ei tarvinnut montaa kertaa toistella hyppykertoja, kun poni meni niin kivasti jo heti alkuun. Kun olin lopettanut hyppäämisen ja ravaillu vähän aikaa, Veera otti hepan ja käveli sen kanssa loppukäynnit samaan aikaan kun mie istuin kentän laidalla ja mietin että joku päivä opetan ton tytön laukkaamaan ja hyppimään pikkuesteitä! 

Nyt mulla ois myös sellasta asiaa, että lukeeko miun blogia kukaan bannereitten tekemisestä kiinnostunut? Tartteisin ihan ehdottomasti uuden bannerin ja itelläni ei taito riitä kovin hienoja niistä tekemään.. Haluaisin siis sellasen laadukkaan, ehkä neljällä miun TAI tekijän valitsemilla kuvilla (annan kuvavaihtoehtoja jos joku kiinnostuu kokeilemaan) ja sellasella hienolla tekstillä varustetun bannerin. Jos teistä joku innostuis/tiedätte jonkun hyvän tekijän niin pyydän kiltisti, laittakaa mulle sähköpostia ella.vayrynen@wippies.fi, kiitos, tää ois nyt tärkeetä! :)